Puitesopimuksella monenlaista lisäarvoa

Monilla kunnilla on käytössä erilaisia ja eripituisia puitesopimuksia; on eri suunnittelualojen suunnittelupalveluja, on valvonta- ja rakennuttamispalveluita ja muita asiantuntijapalveluita, on pienien urakoiden puitesopimuskumppaneita jne.

Mitä hyötyä puitesopimuksista oikein on?

Puitesopimuskumppaneita kilpailutettaessa on varmasti tarkkaan mietitty mitä palveluja tarvitaan, kuinka monta kumppania tarvitaan, millaisella summalla palveluja hankintaan vuosittain ja mikä on järkevä sopimuksen pituus.

Aikanaan, kun valmistelin ensimmäisiä teknisen toimen asiantuntijapalveluiden puitesopimuksen kilpailuttamista, johtavana ajatuksena oli, että saisin oman organisaation tueksi ajantasaista osaamista ja nopeaa palvelua kunnan hankkeiden valmisteluun, koska omia resursseja ei ollut.

Puitesopimuksia on perinteisesti hyödynnetty erilaisissa asiantuntijapalveluissa, mutta se on myös erittäin hyvä toimintamalli pienten rakennusurakoiden, sähkö- ja LVIA-töiden toteuttamisessa, sekä erilaisissa tavarahankinnoissa. Hyvät puitesopimuskumppanit antavat varsin hyvin varmuuden siitä, että tilaajalla on saatavissa osaavia resursseja, kun niitä tarvitaan erilaisten hankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa. Ja riittävän pitkä sopimusaika syventää ihmisten keskinäistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta.

Puitesopimuksien kilpailutuksen myötä tilaaja saa tiedon palvelun hintatasosta, mikä taas puolestaan auttaa hankkeiden budjetäärisessä hahmottamisessa. Tämä on tärkeä seikka kuntien erittäin tiukkojen talousarvioiden laadinnassa.

Voi todeta, että yhteistyö puitesopimuskumppaneiden kanssa parantaa toimintojen ja hankkeiden suunnitelmallisuutta ja tarjoaa kipeästi kaivattua ammattitaitoista lisäresurssia kuntien toimintaan.

Parhaimmillaan luotettava puitesopimuskumppani tuntee kunnan toimintatavat sekä prosessit ja osaa ottaa ne huomioon välillä varsin kiireellisissäkin toimeksiannoissa. Lisäksi asiansa osaavalla puitesopimuskumppanilla on ajantasainen tieto ja osaaminen hankkeisiin liittyvistä ja niissä huomioitavista lainsäädännöllisistä vaatimuksista, määräyksistä sekä oikeista toimintaprosesseista. 

Ja tiedetäänhän, että tuttuus tuo turvallisuudentunnetta.

Uteliaisuudesta asiantuntijaksi

Jäin tässä yksi päivä muistelemaan sitä, että miten ihmeessä olen päätynyt julkaisten hankintojen pariin. Voisi kait sanoa, että se on ollut vähän niin kuin ammatillinen pakko, kun työnantajana on ollut kuntasektori.
Hankintojen kilpailuttaminen on muuttunut paljon sen noin 20 vuoden aikana, kun olen saanut olla kunta-alalla niitä tekemässä.

Aloitin ensimmäisen viranhaltijan pestini Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2004 ja silloin hankinnoissa häärättiin mitenkuten vuoden 1994 hankintalain mukaan. Tarjouspyyntöasiakirjat olivat iso kasa paperia, joita sullottiin kirjekuoriin ja lähetetiin sopiviksi katsotuille tarjoajille. Ja sitten availtiin tarjouskuoria ja tehtiin tarvittavat päätökset. Niillä pärjättiin. Kyllä silloin tehtiin jo yhteishankintojakin, ainakin sähkön ja asfaltointien osalta. Siitä kiitos tiiviin kuuden kunnan teknisten toimien yhteistyön.

Vuonna 2007 hankintalain muutos toi mukanaan kynnysarvot. Ja sittenhän me mietimme kuumeisesti, että mitenhän tämä ja tämä palvelu tai tuo ja tuo urakka saadaan menemään noiden hirmuisten kynnysarvojen alle. Että vaan päästäisiin helpommalla koko pahuksen kilpailutuksessa.

Mutta silloin minulla oikeastaan heräsi todellinen kiinnostus hankintojen organisointia ja prosesseja kohtaan. Etsin materiaalia opiskeltavaksi ja kävin kaikki mahdolliset tarjolla olevat kurssit ja seminaarit. Nälkä kasvoi syödessä.

Pääsin kehittämään omaa osaamistani ja teknisen sektorin hankintoja seuraavassa kuntapestissäni Varsinais-Suomessa. Hankintaohje, kilpailutuskalenteri, tarjouspyyntöjen hyväksymismenettelyt ja hankintapäätösprosessit tekivät hankintojen toteuttamisesta selkeää ja eritoten avointa, syrjimätöntä ja tasapuolista.

Siirtyessäni sitten seuraavaan kuntaan Pirkanmaalle, oli aloitettava prosessien luominen alusta. Uusia näkökulman poikasia tuli kuvaan mukaan. Oli tarpeellista pysähtyä miettimään, miten me voisimme huomioida ympäristö-, ilmasto- ja energia-asiat hankinnoissa paremmin. Kuinka voisimme olla resurssiviisaampia.

Ja sillä polulla olen nyt.

Nyt asiantuntijaroolissa on hyvä peilata omaa kokemustaan hankintojen toteuttajana. Matkan varrella olen huomannut, että kunta-alalla julkiset hankinnat ovat monesti suoranainen mörkö. Pelottavia, hankalia, monimutkaisia, paperinmakuisia. Ja voi ei, jos tuleekin tehtyä virhe!! Tuo tuntemus on sinällään ymmärrettävä, sillä pienissä kunnissa hankinnoista ja kilpailutuksista vastaavat ne viranhaltijat ja toimijat, joiden toimialaan ja tehtävään kulloinenkin hankinta liittyy. Tuskin missään pienessä kunnassa on pelkästään hankintatoimeen erikoistuneita yksiköitä, jolla olisi ajantasainen tieto hankintojen ja hankintalain vaatimuksista, substanssiosaaminen tarjouspyyntöjen laadintaan sekä taito pyöriä onnistuneesti sähköisissä kilpailutusjärjestelmissä. Kun niitä pieniäkin palvelu-, tuote- tai urakkakilpailutuksia yrittää parhaansa mukaan tupeltaa eteenpäin hiki otsalla kaikessa kiireessä, niin vähemmästäkin tulee ärräpäitä ja toive ”voi kun olisi aikaa perehtyä ja oppia”.

Alun perin pieni uteliasuuden häivähdys hankintoja kohtaan antoi minulle innostuksen kipinän siihen, että miten näitä nyt oikein voitaisiinkaan tehdä helpommin ja aina vaan paremmin turhaan kompastelematta lakien ja järjestelmien koukeroihin. Yksikertainenkin voi olla kaunista. Ja toimivaa. Ja nyt panostan tähän työhön aikaa.


Jaana Koota on aloittanut Ju-Ha Consultingilla hankinta-asiantuntijana keväällä 2023. Tässä blogissa Jaana avaa tietänsä julkisten hankintojen maailmassa.

Jaana on toiminut aiemmin teknisenä johtajana. Koulutukseltaan Jaana rakennustekniikan diplomi-insinööri.