Osallistuin huhtikuun ensimmäisellä viikolla webinaariin aiheesta ”Opportunities to tackle the COVID-19 Crisis through Innovation Procurement”. Webinaarin järjesti Euroopan komission perustama konsortio EAFIP, eli “The European Assistance for Innovation Procurement initiative”
Webinaarin avainviesti oli, että hankintayksiköt tarvitsevat nyt uudenlaista ajattelua, joustoa sekä aikataulujen nopeuttamista. Hankintojen oikeudellinen pohja taipuu myös kriisitilanteissa toimimiseen, kunhan organisaatio ymmärtää hyödyntää säännösten antamia mahdollisuuksia.
Hankintayksikköjen avuksi komissio esitteli muun muassa seuraavia toimintatapoja, joista olisi hyötyä julkishallinnolle:
- Komission tiedonanto, miten tehdään julkisia hankintoja hätätilanteessa
- Komission perustamaa tekoälyn ja robotiikan verkosto ja ideahautomo, jonka tarkoituksena on tuoda välineitä käyttöön välittömästi tai lähiaikoina sekä levittää hyviä käytäntöjä ja ideoita muiden organisaatioiden käyttöön
- Exscalate, älykäs alusta, jonka avulla supertietokoneet voidaan valjastaa hakemaan ratkaisuja pandemian aiheuttamaan kriisiin
- Häckäthoneja ideoimaan ratkaisuja, miten teknologia auttaa kriisinhallinnassa ja kriisin jälkeisenä aikana
- Digitaalisten innovaatiohubien valjastaminen eri alojen toimijoiden verkostoitumiseen kriisin ratkaisemiseksi
- Tietoturvallisuuden vahvistamista turvallisen ostamisen ja kommunikoinnin turvaamiseksi ja verkkojen kapasiteetin turvaamiseksi sekä huijausviestien torjumiseksi. Suomessa hyvä tiedonlähde on esimerkiksi Kyberturvallisuuskeskus.
Hankintayksiköt voisivat valita etenemisensä mm. tarveanalyysin perusteella. Tarveanalyysi voi koostua esim. seuraavista vaiheista:
- Aikatauluta; äärimmäisen kiireinen, kiireinen vai kiireetön?
- Hahmota hankintalain antamat toimintamahdollisuudet
- Perustele toimintamalli, eli business case parista näkökulmasta: aikataulu ja hintalaatusuhteen määrittäminen
- Hae markkinakartoituksella toimittajia, jotka voivat toteuttaa toimitukset lyhyellä toimitusajalla.
- Määrittele tekniset vaatimukset ja valintakriteerit, jotka vastaavat business casea
- Valitse käytettävät sopimusehdot
Alla on muutamia esimerkkejä siitä, miten aikataulun perusteella voidaan hahmottaa erilaiset hankintalain antamat toimintamahdollisuudet:
Esimerkiksi äärimmäistä kiirettä voidaan käyttää suorahankintaperusteena. Suorahankinnan voi toteuttaa muutaman toimittajan kanssa neuvottelemalla tai suoraan valitun toimittajan kanssa. Suorahankinnassakin tulee:
- tunnistaa käyttäjät
- hahmottaa ratkaistava ongelma seurauksineen
- laatia tarpeen ja toimintojen kuvaus.
Esimerkiksi kiireisessä hankinnassa, jossa kuitenkin ehditään vielä hankintamenettelyn toteuttamiseen, voidaan käyttää nopeutettua menettelyä. Nopeutetulla menettelyllä hankinnan kesto ideasta sopimuksen allekirjoittamiseen voisi lyhentyä jopa n. 1,5 kuukauteen. Esimerkissäni:
- tarveanalyysi ja asiakirjojen valmistelu voitaisiin saada tehtyä viikossa
- tarjousaika olisi avoimella menettelyllä 15 päivässä
- vertailu ja hankintapäätös voitaisiin tehdä muutamassa päivässä
- valitusaika olisi muuttumattomat 14 päivää
- sopimus voitaisiin allekirjoittaa heti valitusajan päätyttyä
Esimerkiksi kiireettömässä koronan jälkimaininkeja ratkaisevassa hankinnassa voidaan tehdä käyttäjien tarvekartoitusta ajan kanssa haastatteluin, mielipidekyselyin, taikka työpajoissa. Käytettävissä olisi myös innovaatiokumppanuus esim. esikaupallisen ratkaisun markkinoille tuomiseksi.
Webinaarissa mentiin teknisempiin yksityiskohtiin, mm. Business Case -metodiin, tarveanalyysiin, koneoppimisen (State of The Art -analysis) käyttämiseen ja markkinakartoituksiin. Jos innostuitte aiheesta, esitysmateriaalin saatte klikkaamalla blogin ensimmäistä linkkiä ja täyttämällä lomakkeen.
Tietoja kirjoittajasta: Päivi Kynkäänniemi on kokenut hankintalakimies. Hän on erikoistunut ratkaisemaan kaupunkien ja kuntien ongelmia. Kuten monet meistä, hän työskentelee tällä hetkellä kotoa käsin.
Muualla verkossa: Julkisten hankintojen neuvontayksikön uutinen EU-komission tiedonannosta, Julkisten hankintojen toteuttaminen covid-19 -kriisiin liittyvässä hätätilanteessa.