Nyt tarvitaan uusia ajatuksia, yhteistyötä ja ratkaisuja

Kesä oli, tai on se edelleen, mutta nyt sataa vettä ja toimistolla on hyvä olla.

Kevät oli puuhakas ja toi paljon uusia tuulia meidänkin pieneen työyhteisöömme.

Jaana aloitti meillä maaliskuussa ja on tarmokkaana ottanut töistä kiinni. Jaana on aikuinen nainen, rakennustekniikan DI ja hänellä on noin 20 vuoden kokemus kunta-alasta. Hänen ammattitaitonsa lisää huomattavasti meidän asiantuntijatiimimme osaamista ja laajentaa näkökantoja. Jaanalla on suorastaan intohimoinen suhde kestävien laadukkaiden hankintojen tekemiseen.

Meillä aloitti myös Leena Alhonpää, hankinta-assistentti, joka on reippaasti ottanut työt haltuun ja osoittautunut kokonaisuuksia hallitsevaksi, luotettavaksi työpariksi meille asiantuntijoille, jotka helposti pompimme asioista toiseen. Tällä tarvitaankin järjestelmällistä ja laajoja kokonaisuuksia hallitsevaa assistenttia. Me onnistuimme rekrytoinnissa tälläkin kertaa!

Jaana ja Leena pääsevät nyt aitiopaikalle ratkomaan maailmantilanteen mukanaan tuomia haasteita hankinnoissa. He pääsevät kohtaamaan haasteita, joiden selättämiseksi täytyy löytää yhteistyössä uusia ratkaisumalleja.

Hintatasoa eri hankinnoissa on nyt haastavaa arvioida. Sopimusten muutosmahdollisuudet pitää miettiä entistäkin tarkemmin ja kuvata tarjouspyyntöihin ja sopimuksiin, jotta hankintayksiköt varmasti pystyvät toimimaan järkevällä tavalla – vaikka toimintaympäristössä tapahtuisi muutoksia.

Kuntien lakisääteisten velvoitteiden hoitaminen on taattava, oli tilanne markkinataloudessa ja yhteiskunnassa minkälainen vain. Koulukuljetukset tulee hoitaa, lasten tulee päästä kouluun ja koulusta kotiin kohtuullisessa ajassa ja järjestyksessä.

Ruokakuljetukset valmistuskeittiöiltä tulee saada hoidettua aikataulussa kouluille ja siihenkin tarvitaan ammattitaitoista porukkaa ja autoja hoitamaan kuljetukset hintaan, joka ei kaada hankintayksikön budjettia.

Oman lisänsä kuljetuspalveluiden hankinnan haasteisiin tuo EU-direktiivi ympäristöystävällisten autojen ja kuljetuspalveluiden hankinnasta, joka implementoitiin meidän lainsäädäntöömme: ”Laki ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista 740/2021”. Toki asiaan vaikuttaa myös vuoden 2018 Liikennepalvelulaki, johon onneksi nyt uudessa hallitusohjelmassa ollaan suunnittelemassa parannuksia.

Kaupungeissa kuljetuspalvelut saadaan vielä kilpailutettua ilman suurempia ongelmia, mutta haja-asutusalueilla ja pienemmissä kuntakeskuksissa törmätään melkein poikkeuksetta resurssipulaan, jotka johtavat pahimmillaan villiin hinnoitteluun ja toisaalta lapsille liian pitkiin odotus- ja kuljetusaikoihin.

Kunnat toivovat pitkiä sopimuksia, jotta arki ja yhteistyö saadaan ongelmitta toimimaan ainakin muutaman lukuvuoden. Mutta kuljetuspalveluiden tuottajat kokevat pitkät sopimukset vaikeiksi ja pelkäävät sitoutua.

Ovatko tarjouspyynnöt ja sopimukset sittenkin liian monimutkaisia, vai missä vika? Tässäpä meille haastetta, uuden kilpailutus- ja sopimusmallin kehittämiseksi.

Muutosten mahdollisuudet tulee huomioida jo kilpailutusvaiheessa, sekä hinnanmuutosten mahdollisuuksien että optiovuosien selkeällä ilmoittamisella. Mutta mitä muuta voisi parantaa, jotta kuntien hyvä tahtotila tulisi myös palveluntuottajille selkeästi tietoon ja halukkuus tarjota palvelua kunnalle parantauisi. Tässä mielle yhteistä mietittävää.

Tulee olemaan hyvin mielenkiintoista ja palkitsevaa päästä ratkaisemaan näitä haasteita yhdessä asiakkaidemme kanssa!

Joulukirje 2021

Tämä vuosi on ollut meille kasvun aikaa.
Keväällä ostimme Moredon liiketoiminnan ja päälukumme kasvoi kahdesta neljään.
Vähän hirvitti ottaa vastuu useamman henkilön palkkauksesta, mutta meillä on onneksi töitä riittänyt ja tulevaisuus näyttää valoisalta. Meillä on nyt hyvät lähtökohdat ja laajempi osaamisalue tuottaa asiakkaillemme lisäarvoa, niin julkistenhankintojen valmistelussa, läpiviennissä kuin myös järjestelmäosaamisessa ja sopimusseurannan tukemisessa.

Vaikeassa pandemiatilanteessa on ollut välttämättömyys oppia etäjohtamista ja tiimin sisäistä kommunikointi uusillakin tavoilla. Se ei aina ole ollut tälle vanhanliiton tekijälle helppoa, mutta onnistumisia on ollut ja oppi mennyt perille. Joskus kantapään kautta joskus helpommin, kuten elämässä yleensäkin.

Olemme saaneet olla mukana asiakkaidemme tukena isoissa rakennushankkeissa, sekä urakkakilpailutuksissa että kalustus ja varustushankinnoissa. Siitä iso kiitos ihanille asiakkaillemme.

Saimme myös olla mukana Maa- ja metsätalousministeriö työryhmässä tuottamassa Vastuullisten ruokapalveluhankintojen opasta, joka julkaistiin 1.12.2021. Se työ oli erittäin mielenkiintoinen ja opettavainen. Tuloksena työryhmä tuotti laajan ja hienon  kokonaisuuden, josta on varmasti hyötyä ja apua laajalle. Opas antaa tietoa sekä hankintoja tekeville, että niitä tuotaville. Luottamushenkilöille opas kokonaiskuvaa ruokapalveluhankinnan eri vaiheista ja haasteita, joita niihin liittyy.

Toivokaamme että ensivuonna voimme vapaammin tavata ja toteuttaa koulutuksia olemalla yhteisessä tilassa. Keskustelemalla ja toisiamme haastamalla, pääsemme aina parhaaseen lopputulokseen.

Tilastoista voin iloisesti kertoa, että olemme vuonna 2021 julkaisseet 38 tarjouspyyntöä ja keskimäärin olemme saaneet jokaiseen tarjouspyyntöön enemmän kuin neljä tarjousta.

Kaunista ja mukavaa Joulunaikaa.
Erityiskiitos asiakkaillemme

Mia, Hilma, Tiina ja Inkeri

Hyvää Joulua ja onnistunutta Hankintavuotta 2022

Ekologisempia koulukuljetuksia

Joka kesä, kun loma-aika alkaa olla ohi ja suunnittelee tulevan työvuoden rytmitystä, huomaa että suunnitelmia on niin paljon, ettei kaikkea kuitenkaan voi työlistalle tai kalenteriin sijoittaa. Voi voi, olisi niin ihanaa vain tehdä kaikkea uutta ja vähän ihmeellistäkin, mutta aina ei voi vain innovoida.

On hyvä myös pysähtyä miettimään mitä on saatu kevätkaudella aikaiseksi, mitä jäi selkeästi kesken tai kehittäminen puolitiehen ja myös missä on onnistuttu.

Toteutimme viime kevätkaudella melko monta oppilaskuljetuskilpailutusta. Voisi luulla, että pienten kuntien kuljetusten kilpailuttaminen olisi ”liukuhihnalla” tehtävää monistusta, mutta ei se todellakaan ole ollut. Jokainen toimintaympäristö on erilainen.

Erilaisia haasteita tuottaa maaseutumaisessa kunnassa tarvittavan palveluntuottajien määrän saaminen, kun taas kaupunkimaisessa ympäristössä kilpailuolosuhteet voivat olla kovinkin kireät ja tiukat.

Kuljetushankintoihin kohdistuvien valtakunnallisten tavoitteiden ja velvoitteiden toteuttaminen vaatii usein tilaajaorganisaatiolta rohkeutta, sekä hankinta-asiantuntijalta innovointia. Palveluntuottajilla ei kaikissa kunnissa ole mahdollisuuttakaan panostaa vähäpäästöisiin autoihin, koulukuljetuksiin tarvittavassa mittakaavassa. Usein ongelma on enemmänkin siinä, saadaanko tarpeeksi monta palveluntuottajaa tarjoamaan, jotta kuljetukset voidaan järkevästi ajoittaa muuttamatta koulun lukujärjestyssuunnittelua kuljetusten realiteettien johdosta.

Löysimme ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi ratkaisun bonusmallin kautta. Tästä en toki voi ottaa kunniaa itselleni tai meille kokonaan. Kyllä signaali malliin tuli Loimaan kaupungilta ja Valoniasta. Yhteistyössä on voimaa ja yhteisellä ideoinnilla löydetään ratkaisuja.

Koulukuljetusten sopimuksissa, joita kilpailutimme Varsinais-Suomalaisiin kuntiin, palkitaan palveluntuottaja sopimusaikana, mikäli sopimuskaudella palvelussa käytettävä auto tai autot vaihdetaan ympäristöystävällisempään, vähäpäästöisempään tai päästöttömään. Eli, emme anna tarjousvaiheessa laatupisteitä vähäpäästöisemmästä ja ympäristöystävällisemmästä autosta, vaan kannustamme sopimusaikana kaluston vaihtamiseen. On realismia, että uuteen kalustoon investoiminen on yrittäjälle helpompaa, kun on olemassa sopimus. Kun sopimus on muutamalle lukuvuodelle, eikä vain yhdelle, niin investointiin löytyy myös paremmat taloudelliset mahdollisuudet.

Meille julkisia hankintoja valmisteleville ja niistä päättäville on asetettu isoja haasteita, erityisesti kestävän kehityksen tavoitteiden osalta. Ne on tarpeen ottaa myös tosissaan. Julkisissa hankinnoissa vuosittain kulkevat eurot ovat niin vaikuttavia, että niiden kautta pystymme ja varmasti myös haluamme vaikuttaa päästövähennys tavoitteiden toteutumiseen sekä osaltamme olla mukana vähentämässä ympäristön rasitusta, lisätä kiertotaloutta ja luoda parempaa tulevaisuutta.

Lakimiehen kynästä: Komission työkalupakki julkishallinnolle COVID-19 kriisin hallintaan

Osallistuin huhtikuun ensimmäisellä viikolla webinaariin aiheesta ”Opportunities to tackle the COVID-19 Crisis through Innovation Procurement”. Webinaarin järjesti Euroopan komission perustama konsortio EAFIP, eli “The European Assistance for Innovation Procurement initiative

Webinaarin avainviesti oli, että hankintayksiköt tarvitsevat nyt uudenlaista ajattelua, joustoa sekä aikataulujen nopeuttamista. Hankintojen oikeudellinen pohja taipuu myös kriisitilanteissa toimimiseen, kunhan organisaatio ymmärtää hyödyntää säännösten antamia mahdollisuuksia.

Hankintayksikköjen avuksi komissio esitteli muun muassa seuraavia toimintatapoja, joista olisi hyötyä julkishallinnolle:

Hankintayksiköt voisivat valita etenemisensä mm. tarveanalyysin perusteella. Tarveanalyysi voi koostua esim. seuraavista vaiheista:

  1. Aikatauluta; äärimmäisen kiireinen, kiireinen vai kiireetön?
  2. Hahmota hankintalain antamat toimintamahdollisuudet
  3. Perustele toimintamalli, eli business case parista näkökulmasta: aikataulu ja hintalaatusuhteen määrittäminen
  4. Hae markkinakartoituksella toimittajia, jotka voivat toteuttaa toimitukset lyhyellä toimitusajalla.
  5. Määrittele tekniset vaatimukset ja valintakriteerit, jotka vastaavat business casea
  6. Valitse käytettävät sopimusehdot

Alla on muutamia esimerkkejä siitä, miten aikataulun perusteella voidaan hahmottaa erilaiset hankintalain antamat toimintamahdollisuudet: 

Esimerkiksi äärimmäistä kiirettä voidaan käyttää suorahankintaperusteena. Suorahankinnan voi toteuttaa muutaman toimittajan kanssa neuvottelemalla tai suoraan valitun toimittajan kanssa. Suorahankinnassakin tulee:

  1. tunnistaa käyttäjät
  2. hahmottaa ratkaistava ongelma seurauksineen
  3. laatia tarpeen ja toimintojen kuvaus.

Esimerkiksi kiireisessä hankinnassa, jossa kuitenkin ehditään vielä hankintamenettelyn toteuttamiseen, voidaan käyttää nopeutettua menettelyä. Nopeutetulla menettelyllä hankinnan kesto ideasta sopimuksen allekirjoittamiseen voisi lyhentyä jopa n. 1,5 kuukauteen. Esimerkissäni:

  • tarveanalyysi ja asiakirjojen valmistelu voitaisiin saada tehtyä viikossa
  • tarjousaika olisi avoimella menettelyllä 15 päivässä
  • vertailu ja hankintapäätös voitaisiin tehdä muutamassa päivässä
  • valitusaika olisi muuttumattomat 14 päivää
  • sopimus voitaisiin allekirjoittaa heti valitusajan päätyttyä

Esimerkiksi kiireettömässä koronan jälkimaininkeja ratkaisevassa hankinnassa voidaan tehdä käyttäjien tarvekartoitusta ajan kanssa haastatteluin, mielipidekyselyin, taikka työpajoissa. Käytettävissä olisi myös innovaatiokumppanuus esim. esikaupallisen ratkaisun markkinoille tuomiseksi.

Webinaarissa mentiin teknisempiin yksityiskohtiin, mm. Business Case -metodiin, tarveanalyysiin, koneoppimisen (State of The Art -analysis) käyttämiseen ja markkinakartoituksiin. Jos innostuitte aiheesta, esitysmateriaalin saatte klikkaamalla blogin ensimmäistä linkkiä ja täyttämällä lomakkeen.

Tietoja kirjoittajasta: Päivi Kynkäänniemi on kokenut hankintalakimies. Hän on erikoistunut ratkaisemaan kaupunkien ja kuntien ongelmia. Kuten monet meistä, hän työskentelee tällä hetkellä kotoa käsin.

Muualla verkossa: Julkisten hankintojen neuvontayksikön uutinen EU-komission tiedonannosta, Julkisten hankintojen toteuttaminen covid-19 -kriisiin liittyvässä hätätilanteessa.

Tiedätkö sinä mikä on teidän hankintakunto?

Mietitäänpä ensin mitä tarkoittaa hankintakunto. Onko se osaamista, ymmärtämistä ja tiedon kokonaisvaltaista hyödyntämistä? Minusta se on juuri noin.

Miten voit testata omaa hankintakuntoasi?

Kokoa menneen vuoden hankinnat mielessäsi yhteen nippuun ja mieti oletko onnistunut? Onnistuminen hankinnoissa ei tarkoita vain läpimenoa, ilman Markkinaoikeus valituksia tai oikaisuvaatimuksia; niiden tulemiseen emme voi vaikuttaa edes täysin virheettömällä hankintamenettelyllä.

Mieti saavutitko tuloksia joihin pyrit.

Kestävällä tavalla kokonaistaloudellisesti edullisia hankintasopimuksia.

En tarkoita tässä kokonaistaloudellista edullisuutta hankintalain mukaisena terminä vaan ihan käytännön tasolla. Sopimuksia, joiden hinta laatu suhde on oikea ja juuri teidän vaatimustasollenne passeli. Sellainen, jota tavoittelitte.

Saavutitko entistä kestävämpiä hankintasopimuksia? Tarkoitan sekä fyysisen -, että sosiaalisen ympäristön kannalta kestäviä.

Lisäksi hankintakunnon kannalta erittäinkin tärkeä asia on sopimusosaaminen ja sopimusten seurannan ja – valvonnan prosessit. Varmistammeko ja tiedämmekö tarpeeksi hyvin, että maksamme juuri siitä mitä olemme tilanneet ja sopimuksessa sopineet. Ovatko meidän sopimuksemme ajan tasalla ja niiden henkilöiden tiedossa jotka niitä hyödyntävät?

Vielä lisään tähän haastavan ja viimeaikaista lainsäädäntöäkin sisältävän kokonaisuuden, joka on tietoturva-, tietosuoja ja liikesalaisuudet. Näidenkin, ei niinkään pienien kokonaisuuksien hallitseminen ja tiedostaminen hankinnan kaikissa vaiheissa on erittäin tärkeää.

Nämä ovat kaikki hankintakuntoa.

Kun miettii sanaa hankintakunto, tuo se mieleen sekä oman henkilökohtaisen kuin myös koko organisaation hankintakunnon. Päivittämällä omaa osaamista ja jakamalla tietoa väsymättä, jakaa ja parantaa myös hankintakuntoa. Kun organisaatiossa on hyvä hankintakunto, voidaan myös tehdä uudenlaisia hankintoja. Voidaan aidosti vaikuttaa lähialueen yritysten osallistumismahdollisuuksiin, voidaan vaikuttaa ympäristön tilaan, huomioida sosiaalisia näkökohtia.

Meistä hankintaihmisistä varmasti jokainen kokee riittämättömyyttä ja joutuu tekemään kompromisseja, joko kunnan talouden tiukkuudesta johtuen tai päätöksentekijöiden muutoshaluttomuuden, uusien asioiden pelon johdosta.

Uudella tavalla toteuttaminen, muutokset hankintakriteereissä tai päätösperusteissa aiheuttavat useinkin isoa muutosvastarintaa. Syynä on pelko, että ollaan markkinaoikeudessa tai hankinta tulee liian kalliiksi. Kuitenkin kunnan hankintojen kokonaisvaltaisella suunnittelulla ja hyvällä hankintastrategialla voidaan säästää ja saavuttaa pala kerrallaan myös talouden tasapainoa.

Mitataan teidän hankintakuntonne ja suunnitellaan teille tiekartta kestävään ja laadukkaaseen hankintatoimeen. 

Katso lisätietoa https://hankinta-ammattilainen.fi/etusivu/hankintakunto/ ja ota yhteyttä.

Terveisin Mia

Vuoden vaihtuminen tuo muutoksia myös julkisiin hankintoihin

Vanha vuosi alkaa olla valmiina. Aloitetaan uusi vuosi uusilla kujeilla.

Tosin, tässä julkisten hankintojen maailmassa pyörähdellessä ei nämä kujeet paljoa muutu. Joitain asioita pitää kuitenkin mielessä päivitellä ja myös asiakirjoissa varautua uudistuksiin.

EU-komissio on päivittänyt kynnysarvot ja niihin tuli lievää laskua. 1.1.2020 alkaen EU-kynnysarvot ovat:

–      valtion keskushallintaviranomaisten osalta 139 000 euroa

–      muiden hankintaviranomaisten kuten kuntien ja seurakuntien osalta 214 000 euroon.

–      Rakennusurakoiden osalta kynnysarvo laskee 5 350 000 euroon.

Toinen muutos, joka hankintayksiköiden tulee huomioida, on Hallintolain muutos sillä se vaikuttaa valitus- ja oikaisuvaatimusohjeen sisältöön.

1.1.2020 voimaan astuva Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) tuo muutoksia siis myös hallintolain 47 §, joka käsittelee valitusosituksen sisältöä. Nyrkkisääntönä uudistuksessa voidaan pitää sitä, että valitusositusohjeessa tulee kertoa muun tiedon ohella myös oikeudenkäynnistä perittävistä tuomioistuinmaksuista.

On erittäin tärkeää, että hankinta-asioissa käytetään oikeansisältöistä valitus- ja muutoksenhakuohjetta päätöksen tiedoksiannon yhteydessä. Oikeanlainen ohje, oikein täytettynä takaa asianosaisten oikeusturvan lisäksi myös hankintayksikön oikeusturvan. Vajaasti täytetty tai vääränlainen valitusosoitusohje ei aloita päätöksen lainvoimaiseksi tuloajan kulumista. Hankinta-asioissa se voi merkitä asianosaisen valitusmahdollisuuden jatkumista kuuteen kuukauteen saakka päätöksen tiedoksiannosta.

Muutoksenhakuohjeessa tulee olla vähintäänkin seuraavat asiat:

1) valitusviranomainen;

2) viranomainen, jolle valituskirjelmä on toimitettava; sekä

3) valitusaika ja mistä se lasketaan.

Valitusosoituksessa on selostettava mitä valituskirjelmän tulee sisältää, siinä tarvittavat liitteet ja valituksen perille toimittaminen sekä valituksen käsittelystä perittävä maksu.

Muista siis vuoden vaihtumisen jälkeen tarkastaa millaisen muutoksenhakuohjeen päätöksiinne liitätte. Mikäli tarvitsette apua ohjeenne päivittämiseen, ole yhteydessä, katsotaan asia kuntoon yhdessä.

On ihan turhaa riskeerata hyvin ja oikein tehtyä hankintaprosessia liittämällä päätökseen vääränlainen muutoksenhakuohje. Laitetaan siis tämänkin asia kuntoon ja siirrytään uuteen vuoteen hyvillä mielin. Tehdään yhteistyössä hyviä hankintoja myös vuonna 2020.

Rauhallista ja rentouttavaa Joulunaikaa ja menestystä tulevalle vuodelle toivottaen

Mia Koljonen

Tarina onnistuneesta hankinnasta – Teiden talvikunnossapito

On jälleen aika, jolloin kuntien ja kaupunkien talvikunnossapidon sopimukset tulisi jo olla kunnossa edessä olevalle kaudelle, mutta ehkäpä saat tästä ajatuksia seuraavaan hankintaan.

Saimme Akaan kaupungilta toimeksiannon kyseisen hankinnan valmistelusta viimevuoden joulukuussa. Pohjatöiden jälkeen pidimme työpalaverin, jossa käytiin läpi edellisten sopimuskausien onnistumiset ja epäonnistumiset. Mietimme syitä ongelmiin ja tavoitteita uudelle sopimuskaudelle.

Tavoitteiksi asetettiin, että urakoitsijat ottavat vastuun tiestön talvihoidon kunnosta ja paikallisten saaminen sopimustoimittajiksi.

Päätimme markkinoida hankintaa kaikin mahdollisin keinoin. Järjestimme markkinavuoropuhelun, jossa avasimme kaupungin tavoitteita ja tahtotilaa keskustelulle. Halusimme kuulla alan toimijoilta, miten tämä pitäisi hoitaa, jotta saadaan mitä tarvitaan? Ilmoitimme tilaisuudesta kaupungin kotisivuilla, paikallislehdessä ja jaoimme tietoa some-kanavissa. Markkinavuoropuhelua ja tulevaa hankintaa markkinointiin myös aktiivisesti yrittäjäjärjestön kautta. Tästä iso kiitos yrittäjäjärjestöille, ilman heidän panostaan tieto ei olisi saavuttanut niin montaa urakoitsijaa.

Markkinavuoropuhelutilaisuuteen tuli runsaasti osallistujia ja saimme aikaan hyvää keskustelua. Ajatus talvikunnossapidon jakamisesta urakka-alueisiin (hankinta osa-alueisiin) ja hinnoittelun muuttaminen kilometrihinnasta kuukausihinnaksi, herätti ensin ihmetystä. Yhteisen mietinnän myötä löytyi myös uusia ajatuksia. Katsoimme aluejakoa ja vastuukysymyksiä, eli sitä mitä kuukausihintaan tulisi sisältyä. Vastuu oman alueen teiden kunnosta, tietyin laatumäärittein avattiin ja ajatukset saivat vastakaikua sekä myös hyväksyntää. Keskustelun tuloksina yksityiskohtia muokattiin, onhan alueen urakoitsijoilla käytännön kokemus, miten on parasta toimia ja tehdä. Positiivinen ilmapiiri poiki aktiivista osallistumista ja keskustelu oli vilkasta. 

Tarjouspyynnön julkaisun jälkeen järjestimme vielä urakoitsijoille koulutusta. Neuvoimme, miten hankintajärjestelmään tehdään tarjous. Koulutukseen osallistui hyvä joukko urakoitsijoita ja saimme tästä paljon positiivista palautetta. Tämäkin koulutus tehtiin yhteistyössä yrittäjäjärjestön kanssa. 

Tarjoukset saatiin kahdeksalta paikalliselta urakoitsijalta. Valituiksi tulivat viisi paikallista urakoitsijaa, siis kaikkiin 14 osa-alueeseen tuli paikallinen urakoitsija. Tätä voidaan pitää työvoittona. Saavutimme tavoitteet, joihin pyrimme.

Nyt on vuorossa sopimusaika, joka alkaa 1.11.2019. Tavoitteet on asetettu melko korkealle ja sopimusseuranta tulee olemaan mielenkiintoista.

Tässä vaiheessa voi olla tyytyväinen. Päätös on lainvoimainen eikä valituksia ole tullut. Työ tuotti sen tuloksen, jota haettiin. Toivokaamme, että myös sopimusaika tuottaa toivotun tuloksen. Ilman hankinnan etukäteistä markkinointia useaa reittiä pitkin, sekä rehellistä keskustelua paikallisten urakoitsijoiden kanssa, emme varmasti olisi päässeet tällaiseen tulokseen.

Tämän esimerkin avulla haluan rohkaista kaikkia keskustelemaan hankinnan valmisteluvaiheessa, markkinoimaan hankintaa ja myös huomioimaan paikallisten yrittäjien ammattitaito. Iso kiitos myös Akaan kaupungille rohkeasta heittäytymisestä toimintamallin muutokseen.

Mia Koljonen

Suunnitellaan syksyä ja hyviä hankintoja

Lomat on pidetty ja jälleen istutaan koneen ääressä, välillä katselleen ikkunasta ulos. Vielä on kesää jäljellä… soi radiosta ja mieli palaa aika ajoin pihatöihin, jotka jäivät jälleen lomalla puolitiehen. Jostain syytä ne ei koskaan tunnu kokonaan tehdyiltä ja piha valmiilta.

Onkohan hankintojen kanssa samoin? Ei kai, tai voi olla, että jotain olisi pitänyt tehdä toisin. Onko täydellistä hankintaa edes olemassa?

Kevään ja kesän aikana on tiedotusvälineissä ollut eri tyyppisiä kannanottoja julkisiin hankintoihin. Keväällä puhuttiin siitä, että julkiset hankinnat eivät kiinnosta yrityksiä. Että ei saada tarjouksia. No, minulla on erilaisia kokemuksia. Pitkällä kokemuksella voin väittää, että vain yhteen hankintaan kahdestakymmenestä tulee alle kolme tarjousta. Väitän, että siinä tutkimuksessa joka keväisen keskustelun aiheutti. oli kyse hyvin pienestä ja hieman liian rajatusta otannasta. Tulokset vain saivat turhankin laajasti huomiota, väitettiin että julkiset hankinnat ovat rikki.

Kesän aikana on myös HS:ssä ollut mielipidekirjoituksia hankintojen laadusta. Kritisoitu vain hinnalla kilpailuttamista ja esitetty vastaukseksi käänteistä kilpailutusta ja toisessa kommentoinnissa laadun parempaa määritystä. Minä väitän, että tähänkään ei ole oikeaa tai väärää vastausta, vaan kaikki hankinnat ovat erilaisia ja vaativat kukin oman tapansa ja menettelynsä tuottaakseen hyvää laatua.

Mikä on hankinnassa laatua? Jokaisessa hankinnassa laatu koetaan eri tavalla. Jos on kyse hoiva- tai hoitopalveluista, laatua on loppuasiakkaan kokema laatu; hyvää kohtelua ja osaavaa hoitoa. Laadukkaasti toteutettu hoivapalvelu on aivan erilainen kilpailutettava kuin esimerkiksi tietotekniikan lähitukipalvelut tai teiden talvikunnossapito.

Kaikissa hankinnoissa tulee määrittää hankittava laatu, jotta ylipäätään saadaan vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjoajalle laadun määritys ja hankinnan vaatimukset ovat se tieto, jolla tarjous tehdään ja tarjoushinta lasketaan.

Suurimmat ongelmat tulee kun hankintaa ei suunnitella ja valmistella kunnolla. Oli päätösperusteet sitten halvin hinta tai kokonaistaloudellinen edullisuus, on varmasti mahdollisuudet tehdä onnistunut ja laadukas hankinta.

Varataan hankinnoissa aikaa suunnitteluun ja valmisteluun. Käydään markkinavuoropuheluita palveluntuottajien kanssa. Kysytään heiltä, mikä on heille laatua? Miten he laatua mittaavat ja millaista laatua ovat tarjoamassa? Kysytään myös hankinnan loppukäyttäjiltä, mikä on heille laatua ja mikä ei? Hankinnan valmistelu on viestintää. Hankinnan valmistelijan tulee uskaltaa esittää kysymyksiä, valmistelussa ei ole tyhmiä kysymyksiä on vain hyviä kysymyksiä.

Tehdään siis hyvät pohjatyöt. Viestitään puolin ja toisin. Muistetaan että jokainen hankinta on omanlaisensa ja se mikä sopii toiseen ei välttämättä sovi toiseen. 

Hyvää syyskautta kaikille tasapuolisesti ja syrjimättä 

Mia 

HYVÄ HANKINTA TEHDÄÄN SUUNNITTELEMALLA – Hankinnan suunnittelu ja aikataulutus

Hankinnan suunnittelu ja oikeanlainen, realistinen aikatauluttaminen on hyvän hankinnan onnistumisen ehto.

Hankintakalenteri on hyvä työväline hankintaprosessien ja tulevien kilpailutustarpeiden kokonaiskuvan hahmottamiseen. Mikä sopimus loppuu milloin? Milloin uuden sopimuskauden suunnittelu ja valmistelu tulee aloittaa?

Ennen uuden aloittamista on aiheellista hetkeksi pysähtyä miettimään ja vaikka keskustella hetki kollegoiden ja henkilökunnan kanssa, juuri tähän sopimukseen liittyvistä ehdoista ja asioista. 

Hankinnan tärkein vaihe on suunnittelu ja valmistelu. Kaiken tulee tähdätä hyvää ja toimivaan sopimukseen, jossa molemmat osapuolet on huomioitu. Kaikille tulee antaa mahdollisuus tuottaa parasta mahdollista tulosta.

Siksi onkin syytä aikatauluttaa hankinta ajoissa. Varaa suunnittelulle, markkinakartoitukselle ja asiakirjojen valmistelulle tarpeeksi aikaa. Ei kannata käyttää vanhaa pohjaa ja vaihtaa vain päivänmääriä, koska maailma muuttuu ja kehittyy jatkuvasti.

Ennen uutta sopimuskautta ja hankintamenettelyn valmistelua, olisi hyvä vastata ainakin näihin kysymyksiin:

  1. Menikö nykyisellä sopimuskaudella kaikki kuten piti?
  2. Mitä haluan kehittää tässä asiassa?
  3. Onko markkinoilla jotain uutta, joka pitää huomioida?
  4. Millainen on markkinatilanne tässä tuoteryhmässä? 

Me aloitamme uuden toimeksiannon aina aikatauluttamalla.

  • Aloitamme sen lopusta.
  • Määrittelemme tavoitteen sopimuksen alkamisajankohdalle.
  • Huomioimme, että päätöksen lainvoimaiseksi tuloaika on 14 päivää.
  • Määrittelemme hankinnan arvon, joka vaikuttaa siihen, kuinka kauan tarjouspyynnön tulee olla avoinna.

 Näin pääsemme siihen päivään, kun hankintailmoitus pitää viimeistään julkaista.

Lopulta näemmekin, kuinka paljon voidaan käyttää aikaa suunnitteluun ja valmisteluun.

Kun aikaa suunnitteluun ja valmisteluun jää vähän, tingitään helposti tärkeimmästä: Uusien asioiden tutkimisesta. Markkinoihin tutustumisesta ja siitä mahdollisuudesta, että hankintamenettely voitaisiin toteuttaa vähän toisin. Hyvä suunnittelu myös usein säästää lopullisissa kustannuksissa.

Asiakkaamme ovat ihania. Tiedämme ja tunnemme heidän ongelmansa. Organisaatioiden resurssit eivät ole riittäviä ja kunnat painivat isojen, esimerkiksi taloudellisten, ongelmien keskellä. Tämä näkyy erityisesti hankintojen vuosisuunnittelussa ja yksittäisten hankintojen suunnittelussa. Työssämme huomaamme usein tällaisia kehittämiskohteita. Mutta olisiko aika muutokselle?

Hankinnoissa teemme tulevaisuutta. Kun aloitamme ajoissa ja suunnittelemme huolella, pystymme avaamaan mielemme uudenlaisille ajatuksille ja harkitsemaan hankinnankohteen kannalta olennaisimpia asioista huolella, pystymme päivittämään hankinnan kokonaisuuden tulevaisuuden tarpeiden mukaiseksi. Muutokseen tai kehittämiseen tarvitaan kuitenkin päättäjien tukea ja vankkaa päättämisen tahtoa.

Toivottavasti me kaikki hankintoja tekevät ajattelemme, että teemme tulevaisuutta. Harvahan meistä sopimuksia menneeseen aikaan suunnittelee.

HANKINTATEKNIIKKAA – TULOSPERUSTEINEN MALLI

Mietinpä hankinnan uudelleen, olisiko tulosperusteinen malli mahdollinen?

Onko kuljetuspalvelut ostettava kilometri hinnalla? Onko siivouspalvelut otettava tunti hinnalla? Ostammeko suoritteita joinain yksikköinä, joiden toteutumisen tarkastaminen on työlästä. Tarvitsemme oppilaille turvallisen, hyvän kuljetuksen kouluun ja sieltä kotiin? Haluamme siistit ja puhtaat tilat, emmekä halua tutkia oliko Pertti-siivooja työssä 9 tuntia viime viikolla.

Kun tavoitellaan tehokkuutta ja tuloksia, onko aiheellista tai edes järkevää vahtia siivoojan tuntimäärän toteutumista tai koulukuljetuksen reittikohtaista kilometrimäärää. Työn jälki ja toteutunut palvelun laatu näkyy ja tuntuu tilaajalle sekä palvelun käyttäjälle paljon selvempänä ja helpommin mitattavana suoritteena.

Helposti sanotaan, että tulosperusteinen hankinta on lupauksiin uskomista. Niinhän se todella on, eikä tulosperusteisuus sovi kaikkeen. Tulosperusteista hankintaa on koeteltu erilaisissa hankinnoissa. Yksi menestyksellinen hankinta oli pienehkön kunnan koulukuljetukset, jossa koulukohtaisesti kilpailutettiin kuljetuspalveluntuottajat, siten että yksi palveluntuottaja otti vastuun yhden koulun oppilaiden kuljetuksesta. Tavoitteena oli, että keskinäinen yhteydenpito paranee ja oppilaille tulee turvallinen ja tuttu kuljettaja, jonka tehtävänä on huolehtia oman koulun oppilaat aamulla kouluun ja iltapäivällä kotiin. Hinnoittelu tehtiin päiväkohtaisesti ja palveluntuottaja itse suunnitteli reitit, saatuaan lukujärjestykset ja oppilaslistat. Hankinnassa ei rajattu autojen kokoa tai määrää. Edellytettiin, että oppilaiden odotusajat ovat kohtuulliset. Lisäksi autoille asetettiin päästörajoituksia ja muita teknisiä ja turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia. Tämän kilpailutuksen mukaiset kuljetukset ovat olleet käynnissä nyt elokuusta lähtien ja kaikki osapuolet ovat erittäin tyytyväisiä. Tilaaja kertoi minulle viimeviikolla, että kunta säästää tällä sopimusmallilla noin 10% kustannuksista ja lisäksi kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä.

Hankinnassa tulisi aina olla tuloksena hyvä ja toimiva sopimus. Tulosperusteisessa hankinnassa sopimuksen aikainen yhteistyö, selkeät tavoitteet ja myös sanktiot, mikäli tavoitteet eivät täyty, ovat ensiarvoisen tärkeitä. Julkishallinnon sopimuksissa bonusmallit ovat vielä harvassa, mutta niiden käyttäminen tulosperusteisessa hankinnassa on erittäin hyvä kannuste palvelun laadun edelleen kehittämiseen.