Taitava markkinakartoittaja

Opi hyödyntämään markkinoita hankinnan valmistelussa - Älä tyydy julkaisemaan tietopyyntöä.

Koulutus TURUSSA 17.2.2027

Moni markkinakartoitus typistyy tietopyyntöön ja muutaman vastauksen lukemiseen. Todellisuudessa markkinakartoitus on paljon enemmän. Se on hankinnan valmistelun työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa toteutusvaihtoehtoja, kehittää hankinnan sisältöä, arvioida markkinoiden kyvykkyyttä sekä löytää toimivia ratkaisuja jo ennen kilpailutuksen käynnistämistä.

Taitava markkinakartoittaja osaa hankkia oikeaa tietoa oikeaan aikaan ja hyödyntää sitä hankinnan suunnittelussa.

Mitä markkinoilta löytyy? Millaisia ratkaisuja on tarjolla? Keitä toimijoita alalla on? Miten hankinta kannattaisi toteuttaa?

MITÄ KOULUTUKSESSA OPITAAN?

Koulutuksessa käydään käytännönläheisesti läpi, miten markkinakartoitusta voidaan hyödyntää erilaisten hankintojen valmistelussa. 

Koulutuksen jälkeen osallistuja:

Koulutuksessa käsitellään muun muassa tietopyyntöjä, markkinavuoropuheluja, toimittajatapaamisia, kyselyitä sekä muita markkinoilta tiedon hankkimisen keinoja.

TÄÄLLÄ EI JÄÄDÄ VAIN KUUNTELEMAAN

Jos olet osallistunut aiemmin Ju-Han koulutuksiin, tiedät, ettei meillä ole tarkoitus istua koko päivää kädet ristissä, katsoa powerpointia ja kuunnella luennoitsijaa odottaen seuraavaa kahvitaukoa. Meillä kysytään, keskustellaan, kokeillaan ja laitetaan kädet saveen.

Taitava markkinakartoittaja -koulutuksessa pääset itse tekemään. Pohdimme, kokeilemme ja harjoittelemme markkinakartoituksen käytännön toteuttamista erilaisin tavoin.

Ja mikä parasta: koulutuksen aikana rakennat oman työsi tarpeisiin perustuvan markkinakartoitussuunnitelman, jonka voit ottaa mukaasi ja soveltaa tulevissa hankinnoissasi ja organisaatiossasi.

Tavoitteena ei ole vain tietää markkinakartoituksesta enemmän, vaan osata tehdä sitä paremmin.

Koulutuksesta mukaan oma markkinakartoitussuunnitelma

Koulutuksen aikana osallistujat rakentavat omaan työhönsä soveltuvan markkinakartoitusprosessin. Prosessikuvauksen avulla osallistuja tunnistaa:

Valmis prosessikuvaus toimii käytännön työkaluna tulevissa hankinnoissa ja auttaa toteuttamaan markkinakartoituksia suunnitelmallisesti myös kiireisen arjen keskellä.

KENELLE?

MIKSI OSALLISTUA?

Hyvä hankinta alkaa paljon ennen tarjouspyynnön julkaisemista!

TAITAVA MARKKINAKARTOITTAJA

KOULUTUS 17.2.2027
348 € ALV lisätään
  • Koulutus aineistoineen yhdelle
  • 17.2.2027
  • klo 8.30-12
  • Vain lähitoteutus, 10 nopeinta mahtuu mukaan!
  • Aamukahvi ja lounas
  • Ju-Han asiantuntijat kouluttavat

TYÖKAVERILIPUT

Kun samasta organisaatiosta on mukana vähintään 2 osallistuja
299 € ALV lisätään
  • Hinta osallistujaa kohti

Onko ajankohta huono? Kysy koulutusratkaisua omalle organisaatiollenne räätälöitynä!

Selviytymispakkaus –  hankinnat oman työn ohessa

Ju-Han Selviytymispakkaus- seminaarissa 21.1.2027 rakennat oman hankintojen selviytymispakkauksesi: työkirjan, jonka avulla voit valmistella kilpailutuksia, käydä markkinavuoropuhelua ja hallita sopimuskauden varmemmin myös silloin, kun hankinnat ovat vain yksi osa työpöytääsi.

Kun hankinnat eivät ole päätyönkuvasi, mutta ne pitää silti hoitaa. Hankinta saattaa tulla muun työn päälle, aikataulu painaa ja samalla pitäisi tuntea lainsäädäntö, osata kilpailuttaa, ymmärtää markkinoita ja huolehtia sopimuskaudesta.

Ohjelmassa keskitymme muun muassa hankinnan valmistelijan työkaluihin, yhden tarjouksen ansan pelastuskorttiin ja sopimuskauden selviytymisohjeeseen.

Mistä siis aloittaa? Mitä pitää muistaa? Ja mitä tehdä, kun kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan?

Selviytymispakkaus on kokopäivän seminaari sinulle, joka haluat hoitaa hankinnat varmemmin, ymmärtää hankintalain uudistuksen vaikutukset käytännössä ja saada työhösi konkreettisia työkaluja.

Päivän aikana käymme läpi hankinnan keskeiset vaiheet suunnittelusta sopimuskauteen. Emme jää vain siihen, mitä laki sanoo, vaan pohdimme ennen kaikkea, mitä se tarkoittaa sinun työssäsi.

MITÄ PÄIVÄ SISÄLTÄÄ?

Hankinnat haltuun - perusteista käytäntöön

Miten hankintaprosessi kannattaa viedä läpi, kun hankinnat ovat vain yksi osa omaa työnkuvaa? Käymme läpi keskeiset vaiheet, vastuut ja tavallisimmat virheet. Saat kokonaiskuvan, johon on helppo palata myös seminaarin jälkeen.

Yhden tarjouksen ansa – miten vältät sen ja mitä teet, jos sinne ajaudut?

Kilpailutus on tehty, mutta tarjouksia saapuu vain yksi. Mitä nyt? Yhden tarjouksen ansa on yksi päivän keskeisistä teemoista. Käymme läpi, miten tilannetta voidaan ehkäistä jo hankinnan suunnittelussa, mitä markkinoista ja tarjouspyynnöstä kannattaa selvittää ja miten edetä, jos kilpailu ei toteudukaan odotetusti.

Saat käytännönläheisen näkökulman siihen, miten tilannetta arvioidaan, mitä vaihtoehtoja on käytettävissä ja milloin kilpailutus on syytä uusia.

Selviytymisharjoitus

Päivän aikana pääset soveltamaan opittua käytännön hankintatapaukseen. Harjoituksessa tarkastellaan hankinnan etenemistä valmistelusta sopimuskauteen. Saat mukaasi myös hankintatyötä tukevan työkirjan, joita voit hyödyntää omassa työssäsi.

Hankintalain uudistus käytännössä

Mitä uudistunut hankintalaki tarkoittaa hankinnan valmistelussa, kilpailuttamisessa ja päätöksenteossa? Pureudumme käytännön vaikutuksiin ja tilanteisiin, joissa oikealla toimintatavalla voi välttää turhaa työtä ja hankinnan riskejä.

Toimittajayhteistyö – kilpailutuksesta toimivaan sopimuskauteen

Kilpailutus kestää muutaman kuukauden. Sopimuskausi voi kestää neljä vuotta. Siksi myös sopimuksen hallinta kuuluu hankintaosaamiseen. Miten varmistetaan, että sovitut asiat toteutuvat? Miten toimitaan ongelmatilanteissa, reklamoidaan ja kehitetään yhteistyötä sopimuskauden aikana? Hyvä toimittajayhteistyö edellyttää selkeitä pelisääntöjä, sopimuksen tuntemista ja aktiivista seurantaa.

Työkirja

Kokoat päivän aikana itsellesi käytännönläheisen työkirjan, johon jäsennät keskeiset opit, omat muistiinpanosi ja hankintatyötäsi tukevat työkalut. Työkirja jää käyttöösi myös seminaaripäivän jälkeen – tueksi seuraavaan kilpailutukseen ja sopimuskauden haasteisiin.

KENELLE?

Seminaari sopii sinulle, jos…

  • teet julkisia hankintoja oman työsi ohessa
  • olet uusi hankintojen parissa ja haluat ymmärtää kokonaisuuden
  • olet jo kilpailuttanut hankintoja, mutta haluat vahvistaa osaamistasi
  • osallistut hankintojen valmisteluun, tarjouspyyntöjen tekemiseen tai sopimuskauden hallintaan
  • haluat ymmärtää hankintalain uudistuksen vaikutuksia omaan työhösi
  • haluat välttää tavallisimmat virheet ja saada varmuutta käytännön tilanteisiin.

Seminaari on suunnattu erityisesti esimerkiksi hallintojohtajille, talousjohdolle, sivistysjohdolle, teknisen toimialan asiantuntijoille, projektipäälliköille sekä muille, joiden työpöydälle kilpailutukset ajoittain päätyvät.

Aiempaa hankintakokemusta ei tarvita. Päivä tarjoaa perusteita aloittelijalle ja soveltavia näkökulmia kokeneemmalle. Käytännön esimerkit ja harjoitukset auttavat yhdistämään asiat omaan työhön.

MILLOIN JA MISSÄ?

Seminaari järjestetään Turussa 21.1.2027 klo 9 alkaen. 

Tarkempi paikka vahvistetaan 1.12.2026 mennessä.

Osallistumismaksuun sisältyvät seminaariohjelma, materiaalit, aamukahvi, lounas ja iltapäiväkahvi.

VALITSE SINULLE SOPIVA LIPPU

EARLY BIRDY

Ilmoittaudu 1.12.2026 mennessä!
359 € + alv
  • Ennakkovaraajan etu. Varaa paikkasi ajoissa ja varmista osallistumisesi edullisempaan hintaan.
  • Seminaariohjelma
  • Tarjoilut
  • Työkirja ja luentoaineistot

PERUSLIPPU

1.12.2026 jälkeen ilmoittautuneille
449 € + alv
  • Seminaariohjelma
  • Tarjoilut
  • Työkirja ja luentoaineistot

TYÖKAVERILIPUT

Kaksin aina mukavampaa!
698 € + alv
  • Hankintaosaamista on usein helpompi kehittää yhdessä. Ota mukaan työkaveri, jonka kanssa voit jakaa opit ja viedä uusia toimintatapoja omaan organisaatioonne.
  • Lippu molemmille (yht 2kpl)
  • Seminaariohjelma
  • Tarjoilut
  • Työkirja ja luentoaineistot

Varaamme oikeuden peruutukseen mikäli ilmoittautujia ei tule tarpeeksi.

Viimeinen ilmoittautumispäivä 31.12.2026. Liput laskutetaan tammikuussa 2027 ellei toisin sovita. 

Ota hankinnat haltuun - yksi työpäivä kerrallaan

Julkisten hankintojen ei tarvitse olla jatkuvaa arvailua tai yksin selviytymistä. Kun tunnet prosessin, tiedät mistä tarkistaa ja osaat tunnistaa tilanteet, joissa kannattaa pysähtyä, hankintojen tekeminen helpottuu.

Ju-Ha Consulting auttaa julkisten hankintojen parissa työskenteleviä käytännönläheisesti ja kokemukseen perustuen. Koulutuksissamme asiat avataan ymmärrettävään muotoon ja niitä tarkastellaan todellisten työtilanteiden kautta.

Tervetuloa mukaan rakentamaan omaa hankintojen selviytymispakkaustasi!

HUONO AJANKOHTA?  

Voit tilata Selvitymispakkauksen omaan organisaatioonne ja järjestää sisäisen koulutuspäivän. Pyydä tarjous!

SEMINAARIOHJELMA:

Klo 9.00–15.30

Aamukahvi

Hankinnat oman työn ohessa – mistä kaikesta pitää huolehtia?

  • Hankintaprosessin kokonaiskuva, vastuut ja tavallisimmat kompastuskivet. Aloittelija saa kartan hankintojen maailmaan, kokenut osallistuja voi arvioida omaa toimintamalliaan ja tunnistaa kehittämiskohteita.

Hankintalain uudistus käytännössä

  • Mitä muuttui, mitä pitää tehdä toisin ja mitä muutokset tarkoittavat hankinnan suunnittelulle, kilpailutukselle ja päätöksenteolle? Käymme läpi konkreettisia esimerkkejä ja uudistuksen vaikutuksia hankintayksikön arkeen.

Markkinavuoropuhelu ja tarjoajayhteistyön rajat

  • Miten markkinoita kartoitetaan, mitä toimittajilta voi kysyä, miten vuoropuhelu dokumentoidaan ja miten tasapuolisuus turvataan? Entä missä kulkee hyvän yhteistyön ja kilpailun avoimuutta vaarantavan toiminnan raja?

Lounas

Tarjouspyyntö, vertailu ja päätös – miten vältät uusintakierroksen?

  • Tarpeen määrittely, soveltuvat vaatimukset, vertailuperusteet, dokumentointi ja tavallisimmat virheet. Mukana käytännön esimerkkejä onnistuneista ja epäonnistuneista ratkaisuista sekä yhden tarjouksen ansan ehkäisemisestä.

Toimittajayhteistyö – kilpailutuksesta toimivaksi sopimukseksi

  • Sopimuskauden seuranta, yhteistyöpalaverit, reklamaatiot, muutostarpeet ja ongelmatilanteet. Miten yhteistyö pidetään toimivana ilman, että sopimusta tai hankinnan ehtoja muutetaan lainvastaisesti?

Iltapäiväkahvi

Hankinnan selviytymisharjoitus

  • Osallistujat ratkovat hankintatapauksen alusta sopimuskaudelle. Miten hankinta suunnitellaan, miten markkinoita lähestytään, mitä tehdään tarjousten saavuttua ja miten sopimuskauden onnistuminen varmistetaan?
  • Aloittelijat keskittyvät prosessin oikeaan järjestykseen. Kokeneemmat arvioivat riskejä, vaihtoehtoisia toteutustapoja ja ratkaisujen perusteluja. Harjoituksessa voidaan kohdata myös tilanne, jossa kilpailutukseen saadaan vain yksi tarjous.

Oma selviytymispakkaus ja kysymykset

  • Kokoamme päivän opit osallistujan omaan työhön sopivaksi toimintamalliksi. Aikaa jää kysymyksille, keskustelulle ja kokemusten jakamiselle.

Jokainen osallistuja saa mukaansa työkirjan, joka tukee koulutusta, kokoaa keskeiset opit ja auttaa soveltamaan niitä omissa hankinnoissa myös seminaarin jälkeen.

Pöllötimme palveluitamme!

Vuosi sitten Ju-Han joukkueeseen liittyi Tommi. 

Sen jälkeen olemme ehtineet tehdä kaikenlaista: kilpailuttaa, sparrata, kouluttaa, ratkoa hankintapulmia, kehittää toimintamalleja ja ennen kaikkea keskustella. Paljon. 

On puhuttu hankintalaista, markkinoista, vastuullisuudesta, sopimuksista, projektien johtamisesta ja siitä, miksi joku asia kannattaa tehdä juuri näin eikä vähän toisin. 

Näiden keskustelujen sivutuotteena syntyi oivallus. Huomasimme tekevämme paljon sellaista työtä, jolle meillä ei oikeastaan ollut nimeä. Asiakkaat kyllä tiesivät, mistä apua saa. Mutta välillä ulkopuolisen oli vaikea hahmottaa, mitä kaikkea hankinnan ympärillä oikeastaan voimme tehdä. Niinpä päätimme tehdä sen, mitä konsultit kutsuvat tuotteistamiseksi. Me kutsumme sitä pöllöttämiseksi. (vink vink, katso meidän logoa) 

Miksi tuotteistimme palveluitamme?

Ju-Hassa on aina saanut apua myös yksittäisiin murheisiin.

Ei ole tarvinnut ostaa kokonaista konsultointiprojektia, jos mielessä on ollut yksi hankinnan ehto, sopimuskauden pulma tai kysymys siitä, miten jokin kilpailutus kannattaisi toteuttaa. Tämä ei muutu.

Tuotteistamisen tarkoitus ei ole paketoida asiakkaan ongelmia laatikoihin. Tarkoitus on tehdä avun löytämisestä helpompaa. Huomasimme nimittäin, että monet asiakkaiden kysymykset liittyvät lopulta samoihin teemoihin:

  • miten vastuullisuus saadaan mukaan hankintaan?
  • miten markkinoita kannattaa selvittää ennen kilpailutusta?
  • miten sopimuskausi pysyy hallinnassa?
  • miten projekti saadaan etenemään suunnitelmien mukaan?

Näistä syntyivät uudet palvelukokonaisuutemme:

Vastuullisuus näkyy yhä useammassa hankinnassa, mutta sen toteuttaminen käytännössä ei aina ole yksinkertaista. Vastuullisuustyökalu auttaa muuttamaan tavoitteet konkreettisiksi hankinnan vaatimuksiksi, vertailuperusteiksi ja sopimuskauden seurannaksi.

Ajatuksena ei ole lisätä hankintaan ylimääräistä työtä, vaan auttaa tekemään vastuullisuudesta aidosti vaikuttavaa.

Hyvä hankinta alkaa jo ennen tarjouspyynnön kirjoittamista.

Markkinakartoituksen avulla selvitetään, millaisia ratkaisuja markkinoilla on tarjolla, miten hankinta kannattaa rakentaa ja mitä asioita kannattaa huomioida jo valmisteluvaiheessa.

Joskus tärkein havainto on se, että alkuperäistä suunnitelmaa kannattaa vielä hieman muuttaa. Se on huomattavasti helpompaa ennen kilpailutuksen käynnistämistä kuin sen jälkeen.

Kilpailutus ei ole hankinnan maali. Se on vasta lähtölaukaus.

Sopimuskaudella pitäisi muistaa optiot, hinnantarkistukset, raportoinnit, määräajat ja tulevan kilpailutuksen valmistelu. Sopimusvahti pitää huolen siitä, että sovitut asiat eivät jää vain sopimuspaperille. Se auttaa seuraamaan sopimuksen velvoitteita ja tulevia tapahtumia sekä pitää sovitut asiat näkyvissä koko sopimuskauden ajan.

Sopimus ei nimittäin paljon auta, jos kukaan ei muista, mitä siinä sovittiin.

Projektit eivät yleensä epäonnistu siksi, ettei suunnitelmaa olisi. Ne epäonnistuvat siksi, että tekeminen pirstaloituu, vastuut unohtuvat tai aikataulu alkaa elää omaa elämäänsä.

Projektikaulin tuo hankkeeseen rytmiä, rakennetta ja seurantaa. Se pitää kokonaisuuden kasassa ja auttaa kaikkia osapuolia etenemään samaan suuntaan. Lean, Scrum ja muut menetelmät ovat erinomaisia työkaluja. Mutta niidenkin rinnalla tarvitaan joku, joka huolehtii siitä, että asiat todella tapahtuvat.

Sprintti ei auta, jos kukaan ei tiedä, kenen vuoro on juosta.

Kaikki ei kuitenkaan muutu

Ju-Han palveluiden ydin on edelleen kuntien ja muiden julkisten organisaatioiden hankintojen tekeminen.

Autamme valmistelussa, kilpailutuksessa, sopimuskaudella ja hankintojen kehittämisessä. Joskus kyse on laajasta hankekokonaisuudesta. Joskus yhdestä puhelusta.

Kaikki tilanteet eivät tarvitse valmista palvelupakettia. Joskus tarvitaan vain keskustelu siitä, mitä tässä oikeastaan kannattaa tehdä seuraavaksi. Ja kyllä, saat meiltä edelleen kilpailutukset kokonaispalveluna.

Tommin ensimmäinen vuosi Ju-Hassa on ollut hyvä hetki pysähtyä pohtimaan myös omaa toimintaamme. Lopputulos ei ole uusi konsulttijargon tai monimutkaisempi palveluvalikko.

Päinvastoin. Haluamme tehdä asiantuntija-avun löytämisestä entistä helpompaa ja lähestyttävämpää. Siksi pöllötimme palveluitamme. Ja pöllötämme jatkossakin.

Terveisin, Ju-Han tiimi.

 

P.S. Löydät uudet palvelupakettimme näppärästi yhdeltä sivulta: Palvelumme

Maanantain markkinakartoitusmietintö

Aurinkoista viikon alkua täältä Ju-Halta! Puhutaanpa vähän markkinakartoituksesta näin viikon alun kunniaksi.

Hankintalain päivitys nostaa hankinnan valmistelun entistä vahvemmin hankintatoimen keskiöön. Eikä ihme – hyvä valmistelu on yksi parhaista tavoista ehkäistä hankinnan riskejä jo ennen kuin ne ehtivät syntyä.

Yksi tärkeä valmistelun työkalu on markkinakartoitus ja sen osana käytävä markkinavuoropuhelu.

Hyvin tehty markkinakartoitus auttaa ymmärtämään, mitä markkinoilla oikeasti on tarjolla ja millä tavalla hankinta kannattaa toteuttaa. Samalla voidaan testata esimerkiksi hankinnan laajuutta, vaatimuksia, sopimuskauden pituutta, hinnoittelumallia ja hankinnan jakamista osiin.

Markkinavuoropuhelu kannattaa nähdä myös strategisena työkaluna, ei vain yksittäisen hankinnan valmisteluvaiheena. Sen avulla hankintayksikkö saa tietoa markkinoista, voi tunnistaa uusia ratkaisuja ja kehittää omaa hankintatapaansa. Samalla rakennetaan ymmärrystä siitä, millainen hankinta palvelee parhaiten sekä organisaation tavoitteita että markkinoiden mahdollisuuksia.

Toisin sanoen: ennen kuin päätetään, miten ja millä ehdoilla hankinta toteutetaan, kannattaa selvittää, mitä markkina pystyy meille tarjoamaan.

Ja tässä kohtaa markkinavuoropuhelulla on toinenkin tärkeä tehtävä: Markkinavuoropuhelu on myös hankinnan markkinointia.

Markkinavuoropuhelu on myös hankinnan markkinointia.

Markkinavuoropuhelu on mahdollisuus kertoa toimittajille tulevasta hankinnasta, aikataulusta ja siitä, mitä ollaan suunnittelemassa. Samalla voidaan herättää kiinnostusta hankintaa kohtaan ja madaltaa kynnystä osallistua kilpailutukseen.

Jos tavoitteena on saada kilpailutukseen useampia tarjoajia, ei ole yhdentekevää, milloin toimittajat kuulevat hankinnasta ensimmäisen kerran. Markkinan kanssa kannattaa keskustella jo hankinnan valmisteluvaiheessa, sillä tarjouspyynnön julkaisemisen jälkeen vuorovaikutuksen tulee tapahtua hankintamenettelyn ehtojen mukaisesti kirjallisen kysymys- ja vastausmenettelyn kautta.

Hyvä markkinakartoitus voi auttaa tunnistamaan riskejä jo ennen tarjouspyynnön julkaisemista:

  • Onko suunniteltu hankinnan kohde sellainen, jota markkinoilla pystytään tarjoamaan?
  • Ovatko vaatimukset realistisia vai rajaavatko ne tarjoajia tarpeettomasti?
  • Onko markkinoilla riittävästi potentiaalisia tarjoajia?
  • Kannattaisiko hankinta jakaa osiin?
  • Millainen hinnoittelumalli toimii käytännössä?
  • Onko suunniteltu sopimuskausi markkinan näkökulmasta järkevä?
  • Mitkä asiat voivat aiheuttaa tarjoajille epäselvyyttä tai nostaa osallistumisen kynnystä?

Parhaimmillaan markkinakartoitus antaa hankintayksikölle myös tietoa, jota ei muuten olisi saatavilla. Ja joskus tärkein havainto voi olla juuri se, että alkuperäistä suunnitelmaa kannattaa muuttaa.

Markkinavuoropuhelu ei tietenkään tarkoita sitä, että toimittajat suunnittelevat hankinnan hankintayksikön puolesta. Hankintayksikkö tekee ratkaisut itse ja vastaa siitä, että tarjoajia kohdellaan tasapuolisesti. Markkinaa kuitenkin kannattaa kuunnella ennen kuin omat suunnitelmat ovat liian pitkälle lukkoon lyötyjä.

Hyvä markkinakartoitus onkin parhaimmillaan hankinnan riskienhallintaa. Se auttaa tunnistamaan ongelmia silloin, kun niiden korjaaminen on vielä helppoa ja edullista, eikä vasta tarjouspyynnön julkaisemisen jälkeen. Samalla se tukee myös hankinnan oikeudellista kestävyyttä. Erityisesti tilanteissa, joissa arvioidaan hankinnan jakamista osiin tai asetettavia soveltuvuus- ja vähimmäisvaatimuksia, markkinatiedolla voidaan perustella ratkaisuja ja vähentää myöhempien oikeudellisten riitaisuuksien riskiä.

Näin ollen hankintalain muutokset tuovat valmistelun merkitystä entistä näkyvämmäksi. Tämä on mielestämme tervetullut muutos, sillä hyvin valmisteltu hankinta luo parhaat edellytykset onnistuneelle kilpailutukselle.

Jos seuraava hankintanne on vasta suunnittelupöydällä, voisikin olla hyvä hetki pysähtyä hetkeksi markkinan äärelle.

Me autamme mielellämme markkinakartoituksen suunnittelussa, markkinavuoropuhelun toteuttamisessa ja ennen kaikkea siinä, että keskusteluista saadaan oikeasti hyödyllistä tietoa hankinnan valmisteluun.

Avaimia kehittävään ja vaikuttavaan hankintaan

Jos laatu oli tärkeää tarjousvertailussa, sen pitäisi olla tärkeää myös sopimuskaudella.

Hankinnan tavoite → tarjouspyynnön vaatimus → tarjouksessa annettu lupaus → sopimusehto /- mittari → seuranta → kehittämistoimenpide → tulos → seuraus.

Siinä on aika pitkä ketju. Ja jos yksi lenkki jää välistä, hankinnan vaikuttavuus voi jäädä puolitiehen.

Mitä hankinnalla oikeasti tavoiteltiin?

Hyvä hankinta alkaa tavoitteiden kirkastamisesta. Ennen kuin kirjoitetaan ensimmäistäkään vaatimusta tarjouspyyntöön, pitäisi pysähtyä hetkeksi kysymään, mitä tällä hankinnalla oikeastaan halutaan saada aikaan.

Pelkkä hankinnan kohteen määrittely ei vielä kerro tavoitetta. Se kertoo, mitä ollaan hankkimassa – mutta ei välttämättä sitä, miksi sitä hankitaan ja millä tavalla onnistumista arvioidaan.

Hankinnan tavoitteita kannattaa tarkastella myös yli yksittäisen hankinnan kohteen: mitä organisaatio on päättänyt tavoitella vaikka strategian tasolla, mitä organisaation tavoitteita tällä hankinnalla voidaan saavuttaa ja mitä tästä tavoitteesta voidaan käytännössä vaatia, vertailla, sopia ja seurata?

Sama hankinta voi näyttää hyvin erilaiselta riippuen siitä, katsotaanko sitä tilaajan, käyttäjän, palveluntuottajan, talouden, laadun, ympäristövaikutusten tai esimerkiksi toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta.

Siksi tavoitteita kannattaa tarkastella useasta suunnasta.

Mitä ongelmaa hankinnalla ratkaistaan? Kenelle hankinnasta syntyy hyötyä? Mitä haluamme toiminnassa muuttuvan? Mistä tiedämme, että olemme onnistuneet?

Kun tavoitteet ovat kirkkaat, ne voidaan viedä eteenpäin hankinnan seuraaviin vaiheisiin.

Tarjouspyynnössä tavoitteet muutetaan vaatimuksiksi ja vertailuperusteiksi. Tarjouksissa tarjoajat kertovat, miten he aikovat tavoitteisiin vastata. Valittu ratkaisu viedään sopimukseen – ja tässä kohtaa tavoitteiden pitäisi muuttua asioiksi, joita voidaan myös seurata.

Silloin hankinnan ketju alkaa muodostua: Hankinnan tavoite → tarjouspyynnön vaatimus → tarjouksessa annettu lupaus → sopimusehto /-mittari → seuranta → kehittämistoimenpide → tulos → seuraus.

Ja tässä kohtaa alkaa kiinnostava osa

Miten varmistetaan, että tarjouspyynnössä asetetut tavoitteet ja tarjoajan tarjouksessaan antamat lupaukset toteutuvat myös sopimuskaudella?

Kaikki tarjouspyynnössä tai tarjouksessa oleva ei tietenkään ole mittari. Hankinnan valmisteluvaiheessa on hyvä tunnistaa ne asiat, joiden toteutumista halutaan oikeasti seurata. Tulee siis tunnistaa hankinnan olennaiset laatutekijät. Kaikkea ei kannata eikä tarvitse mitata. Olennaista on löytää ne tekijät, joiden toteutuminen aidosti vaikuttaa hankinnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

Jos esimerkiksi kilpailutuksessa on pisteytetty palvelun laatua, kehittämiskykyä, käyttäjäkokemusta tai ympäristövaikutuksia, näiden samojen tekijöiden pitäisi näkyä myös sopimuskauden seurannassa. Muuten vaarana on, että kilpailutuksessa arvioitu laatu jää vain hankintapäätöksen perusteeksi eikä koskaan muutu johdettavaksi tiedoksi.

Jos palvelun laadulla oli hankinnassa merkitystä, miten laatua seurataan?
Jos tarjoaja sai pisteitä palvelun kehittämisestä, miten kehittämistä seurataan?
Jos käyttäjäkokemus oli hankinnan tavoite, mistä tiedämme, paraniko se?
Jos ympäristövaikutuksia haluttiin vähentää, miten vaikutusta mitataan?

Jos emme tiedä, miten onnistumista seurataan, miten tiedämme, onnistuimmeko?

Mittari kertoo suunnan – ei vielä ratkaise mitään

Hyvä mittari ei ole vain numero sopimusraportissa. Hyvä mittari auttaa huomaamaan, että jokin on muuttunut.

Otetaan esimerkiksi asiointiliikenne. Voimme seurata vaikka:

  • matkustajia ajokilometriä kohden
  • uusien käyttäjien määrää
  • kutsujen määrää
  • toteutuneita ajoja
  • asiakastyytyväisyyttä.

Mutta vielä kiinnostavampaa on se, mitä näiden lukujen jälkeen tapahtuu.

Kysyntä kasvaa, mutta käyttöaste ei. Miksi?
Käyttö kasvaa, mutta kustannus matkustajaa kohden ei laske. Miksi?
Uusia käyttäjiä ei tule. Miksi?
Matkustajia on vähän suhteessa ajokilometreihin. Miksi?

Mittari ei anna meille automaattisesti vastausta. Se antaa aiheen kysyä. Ja parhaimmillaan kysymys johtaa kehittämistoimenpiteeseen: reittiä muutetaan, aikataulua optimoidaan, viestintää parannetaan, varauskanavaa kehitetään tai palvelua suunnataan uudelleen. Silloin mittari alkaa tehdä työtään.

Entä jos toimittajaa kannustettaisiin onnistumaan?

Olemme julkisissa hankinnoissa kovin tottuneet määrittelemään, mitä tapahtuu, jos asiat menevät huonosti: Laatupoikkeamasta seuraa huomautus. Vakavasta rikkomuksesta voi seurata sopimussakko. Viivästyksestä hinnanalennus. Ja hyvä niin. Sopimuksessa pitää olla keinot puuttua tilanteisiin, joissa sovittu ei toteudu.

Mutta voisimmeko olla vähän rohkeampia myös toiseen suuntaan?

Mitä tapahtuu, jos toimittaja onnistuu erityisen hyvin? Jos asiakastyytyväisyys ylittää tavoitetason? Jos palvelun käyttöaste kasvaa? Jos toimittaja toteuttaa sovitun kehittämistoimenpiteen ja sen vaikutus voidaan todentaa? Jos palvelun ympäristövaikutuksia saadaan pienennettyä?

Voisiko toimittaja saada siitä jotakin? Hyvin suunniteltu kannustin ei ole ylimääräinen palkkio hyvästä käytöksestä. Se on tapa ohjata sopimusta kohti niitä tavoitteita, joita hankinnalla alun perin tavoiteltiin. Näin toimittajan ja tilaajan intressit saadaan samaan suuntaan.

Ja sitten se vaikein kohta – seuranta

Tavoitteet voidaan määritellä. Mittarit voidaan rakentaa. Kannustimet voidaan kirjata sopimukseen.

Mutta:
… kuka seuraa?
… kuka kerää tiedot?
… kuka huomaa muutoksen?
… kuka pysähtyy kysymään, miksi näin tapahtui?
… kuka sopii tarvittavista kehittämistoimenpiteistä?
… ja kuka varmistaa, että kehittämistoimenpiteellä saatiin aikaan se, mitä tavoiteltiin?

Tässä kohtaa moni hyvä ajatus alkaa helposti hajota. Sopimus on voimassa, palvelu pyörii ja laskut maksetaan. Mittareita ehkä kerätään, jos joku ehtii. Seurantapalavereita pidetään, jos niille löytyy aika. Ja seuraavan hankinnan valmistelussa huomataan, että edellisen sopimuskauden kokemuksista olisi ollut hyödyllistä tietää vähän enemmän.

Vaikuttavuus ei synny siitä, että mittari löytyy sopimuksesta.

Vaikuttavuus syntyy siitä, että joku katsoo mittaria, ymmärtää mitä se kertoo ja tekee sen perusteella jotain. Siksi hankintaa kannattaa ajatella yhtenä jatkumona:

Hankinnan tavoite → tarjouspyynnön vaatimus → tarjouksessa annettu lupaus → sopimusehto/-mittari → seuranta → kehittämistoimenpide → tulos → seuraus.

Kun ketju toimii, sopimus ei ole hankinnan päätös. Se on väline hankinnan tavoitteiden toteuttamiseen.

Mutta niiden mittareiden seuranta?

Siihenkin pitäisi olla ratkaisu. Liian usein tavoitteiden, mittareiden ja kehittämistoimenpiteiden seuranta jää yksittäisten ihmisten muistin, Excel-taulukoiden tai sopimuskauden kiireiden varaan.

Me uskomme, että sopimuskauden seurannan pitäisi olla helppoa, järjestelmällistä ja ennen kaikkea hyödyllistä. Ei mittareita mittareiden vuoksi. Vaan siksi, että tiedetään, toimiiko hankinta niin kuin sen piti – ja mitä pitäisi tehdä seuraavaksi.

Ota yhteyttä niin jutellaan aiheesta lisää!

Kilpailuttaminen uuden lain mukaan 1.10.2026 alkaen

Syksy on saapumassa ja meilläkin on palattu lomilta työn touhuun. Nyt syksyn alkuun tiimiämme vahvistaa työharjoittelua meillä tekevä Aleksi Ingi.

Kovasti odotettu hankintalain uudistus tuli voimaan juuri ennen kesän lomia. Vaikka laki on jo voimassa, suurin osa muutoksista tulee käytännössä sovellettavaksi 1.10.2026 alkaen. Muutamiin säännöksiin liittyy tästä poikkeavia voimaantuloaikoja (esim. sidosyksiköiltä tehtävät hankinnat).

Tämä tarkoittaa, että nyt kesälomien jälkeen on aika ottaa uusi hankintalaki tosissaan haltuun.

Lain muutokset vaikuttavat hankintojen toteuttamiseen monella tavalla. Erityisesti sidosyksikköjä koskeva sääntely on herättänyt paljon keskustelua, mutta muutoksia on myös muun muassa hankintojen toteuttamiseen liittyvissä käytännöissä valmistelusta jälki-ilmoitukseen.

Kysymyksiä tulee varmasti vastaan syksyn aikana – ja todennäköisesti myös sellaisia, joita emme vielä osaa ennakoida.

Haluamme tehdä uuden hankintalain käytännön soveltamisesta hieman helpompaa. Siksi olemme avanneet Uuden hankintalain Q&A-palvelun, jossa voit esittää hankintalakiin liittyviä kysymyksiä asiantuntijoillemme matalalla kynnyksellä.

Kysymyksiä voi esittää kuukauden 20. päivään saakka. Käymme kysymykset läpi ja käsittelemme ne kuukauden viimeisenä maanantaina järjestettävässä Q&A-webinaarissa. Webinaarissa saat vastauksia muidenkin esittämiin ajankohtaisiin kysymyksiin – ja samalla voit huomata, että juuri se asia, jota itse olet pohtinut, mietityttää muitakin.

Kun kysymys tulee vastaan, kysy. Me autamme selvittämään, mitä uusi hankintalaki tarkoittaa juuri käytännön hankintatyössä.

Tervetuloa Q&A:n pariin!

Lomatiedote

Niin se kesä sieltä taas koitti. Tuttuun tapaan päivystämme heinäkuussa ja tällä kertaa vuoroa pitää Tommi. Tavoitat Tommin toimiston tai hänen oman sähköpostinsa kautta tai soittaen 0400 547 576.

  • Hilma lomalla 18.6. alkaen, takaisin töissä 3.8.2026
  • Leena lomalla 29.6. alkaen, takaisin töissä 3.8.2026

Huomasithan, että hankintalain muutokset tulivat voimaan 18.6.2026. Onkin syytä tarkistaa valmistelussa olevat ja julkaisua odottavat hankinnat muutosten mukaisiksi. Ole pienellä kynnyksellä yhteydessä, autamme kyllä!

Toivotamme hyvää kesää!

Julkiset hankinnat kiinnostavat – mutta mistä tarjoajan kannattaa aloittaa?

Julkiset hankinnat herättävät yrityksissä paljon kiinnostusta, mutta myös epävarmuutta. Moni yrittäjä tietää, että valtio, kunnat, hyvinvointialueet ja muut julkiset toimijat ostavat vuosittain valtavan määrän tavaroita, palveluita ja urakoita, mutta tarjouskilpailuihin osallistuminen voi tuntua vieraalta tai jopa vaikealta.

Tyypillisiä kysymyksiä ovat:

  • Mistä tarjouskilpailuja löytää?
  • Voiko pieni yritys menestyä kilpailutuksissa?
  • Mitä tarjouspyynnöstä pitäisi osata lukea?
  • Mitä tapahtuu, jos tarjouksessa tekee virheen?
  • Milloin hankintaan voi vaikuttaa?

Usein suurin este ei ole osaamisen puute, vaan se, ettei julkisten hankintojen toimintaympäristö ole tuttu. Tarjouskilpailuihin osallistuminen saattaa tuntua monimutkaiselta, vaikka perusasioiden ymmärtäminen vie lopulta yllättävän vähän aikaa.

Tarjoajakoulu syntyi käytännön tarpeesta

Työssämme kohtaamme säännöllisesti yrityksiä, jotka haluaisivat osallistua julkisiin hankintoihin, mutta eivät tiedä mistä aloittaa. Toiset ovat jättäneet jo ensimmäiset tarjouksensa, mutta kokevat tarjousprosessin edelleen epäselväksi.

Tätä varten loimme Tarjoajakoulun.

Tarjoajakoulu on viidestä lyhyestä videomoduulista koostuva kokonaisuus, joka tarjoaa selkeän johdannon julkisiin hankintoihin tarjoajan näkökulmasta. Moduulit ovat kestoltaan noin 12–16 minuuttia, joten ne on helppo katsoa esimerkiksi kahvitauon aikana tai työpäivän lomassa.

Kaikki moduulit ovat katsottavissa oman aikataulusi mukaan – juuri silloin, kun se sinulle parhaiten sopii.

Johdannon aiheina ovat:

  1. Julkisten hankintojen viitekehys ja markkina
  2. Tarjousprosessi ja markkinavuoropuhelu
  3. Tarjouspyyntö, asiakirjat ja pelisäännöt
  4. Tarjouksen tekeminen
  5. Oikeusturva, muutokset ja sopimuskausi

Koulutuksen tavoitteena ei ole tehdä osallistujasta hankintajuristia. Tarkoitus on auttaa ymmärtämään tarjouskilpailujen peruslogiikkaa, tunnistamaan keskeiset riskit ja löytämään ne kohdat, joissa tarjoaja voi itse vaikuttaa onnistumiseensa.

Täsmäiskut keskittyvät yksittäisiin aihesiin

Olemme rakentamassa perusmoduulien rinnalle myös Tarjoajakoulun täsmäiskuja.

Täsmäiskut ovat lyhyitä, yhteen aiheeseen keskittyviä videoita, joissa käsitellään tarkemmin yksittäisiä hankintojen teemoja. Ne soveltuvat erityisesti tilanteisiin, joissa halutaan nopeasti ymmärtää jokin tietty aihe ilman laajempaa koulutuskokonaisuutta.

Näin voit rakentaa omaa osaamistasi juuri niistä aiheista, jotka ovat yrityksellesi ajankohtaisia.
"Suurin menetys on tekemättä jätetty tarjous."

Julkiset hankinnat tarjoavat yrityksille mahdollisuuden pitkäjänteiseen ja ennakoitavaan liiketoimintaan. Ensimmäinen askel on ymmärtää, miten hankintaprosessi toimii ja mitä tarjouskilpailuihin osallistuminen käytännössä tarkoittaa.

Tarjoajakoulu tarjoaa tähän matalan kynnyksen lähtöpisteen – selkeästi, käytännönläheisesti ja juuri sen verran tiiviisti, että alkuun pääseminen ei jää ajan puutteesta kiinni.

Code of Conduct – vastuullisuus syntyy vasta käytäntöön vietynä 

Tiedät varmasti hankintajärjestelmässä, jokaisen hankintailmoituksen kohdalla, tilastotiedoissa, sen yhden raportoitavan kohdan johon vastaat aina ”ei”.  

Monella organisaatiolla on tänä päivänä Code of Conduct eli eettiset toimintaohjeet. Dokumentti löytyy verkkosivuilta, liitetään sopimuksiin ja saatetaan allekirjoittaa osana yhteistyötä. Mutta kunnissa tilanne on usein toinen: Code of Conduct  on vieras termi, määrittely puuttuu kokonaan – tai se ei ole aidosti käytössä. 

Samaan aikaan vastuullisuusvaatimukset kasvavat, erityisesti hankinnoissa. Kyse ei siis enää ole siitä, pitäisikö Code of Conduct olla olemassa, vaan siitä: 

    • miten se rakennetaan  

    • miten se kytketään hankintoihin  

    • ja miten sen toteutumista johdetaan käytännössä. 

Code of Conduct on vasta lähtökohta 

Code of Conductin hyödyt ovat kiistattomat. Se selkeyttää pelisääntöjä, tukee vastuullisuustavoitteita, rakentaa luottamusta ja vähentää riskejä itse organisaatiossa kuin myös toimittajayhteistyössä. Koodisto voi olla näille yhteinen, tai molemmille omansa. Mutta ilman käytäntöönviemistä asia jää kuitenkin helposti symboliseksi – jopa näennäisvastuullisuudeksi.

Lisäksi monessa kunnassa tilanne on vielä enemmän lähtökuopissa: ohjeistoa ei ole lainkaan tai se on liian yleisellä tasolla, jotta se ohjaisi arjen tekemistä. Tämä on merkittävä mahdollisuus. Hyvin laadittu Code of Conduct voi toimia hankintojen käytännön työkaluna ja toimittajayhteistyön selkärankana – sekä vastuullisuuden konkretisoijana, joka harmonisoi hankintatapaa läpi organisaation. 

Mikä tekee Code of Conductista vaikuttavan? 

Vaikuttavuus ei synny itse asiakirjasta, vaan siitä, miten se kytketään arkeen. 

Ensinnäkin keskeistä on jalkauttaminen. Code of Conduct ei saa jäädä juridiseksi liitteeksi, vaan sen sisältö pitää tuoda käytäntöön. Sen tulee olla osa perehdytystä ja koulutuksia, ja ulottua myös toimittajiin ja kumppaneihin. Vain näin varmistetaan, että vaatimukset ymmärretään samalla tavalla eri tilanteissa ja että ne todella ohjaavat toimintaa. 

Toiseksi: ratkaisevaa on vastuullisuuden toteutumisen seuranta. Liian usein Code of Conduct kuitataan yhdellä hyväksynnällä, minkä jälkeen siihen ei enää palata. Todellinen vaikuttavuus edellyttää kuitenkin systemaattista seurantaa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että toimittajilta pyydetään tietoa ja näyttöä vaatimusten toteutumisesta, ja että organisaatiossa on käytössä kanavat poikkeamien ilmoittamiseen. Ilman seurantaa ei synny läpinäkyvyyttä eikä mahdollisuutta kehittää toimintaa. 

Kolmanneksi: tarvitaan sopimuskytkentä ja tarvittaessa myös sanktioita. Kun Code of Conduct liitetään osaksi sopimusta ja määritellään sitovaksi velvoitteeksi, sen merkitys muuttuu olennaisesti. Se ei ole enää suositus, vaan osa sopimuksen ehtoja. Sanktioiden ei tarvitse olla ensisijainen ohjauskeino, mutta niiden olemassaolo tekee odotuksista uskottavia ja ohjaa toimintaa tehokkaasti. 

Neljänneksi: on nostettava auditoinnin ja käytännön valvonnan merkitys. Pelkkä luottamus ei riitä, vaan toteutumista täytyy myös varmistaa. Tämä voidaan tehdä riskiperusteisesti esimerkiksi dokumenttitarkastusten, paikan päällä tehtävien auditointien tai kolmannen osapuolen arviointien avulla. Auditointi ei ole pelkkää valvontaa, vaan myös mahdollisuus oppia ja kehittää toimintaa yhteistyössä osapuolien välillä. 

Konkreettiset hyödyt arjessa 

Hyvin rakennettu ja käytäntöön kytketty Code of Conduct tuo hyötyjä, jotka näkyvät suoraan arjen työssä – erityisesti hankinnoissa. 

Se keventää yksittäisten hankintojen valmistelua. Kun keskeiset vastuullisuusvaatimukset on koottu Code of Conductiin, niitä ei tarvitse joka kerta määritellä erikseen tai muistaa sisällyttää tarjouspyyntöihin. Tämä tuo johdonmukaisuutta hankintoihin ja vähentää myös riskiä siitä, että olennaisia vaatimuksia jää huomioimatta. 

Samalla Code of Conduct yhdenmukaistaa toimintaa organisaation sisällä. Kun yhteiset periaatteet on määritelty ja kytketty sopimuksiin, hankintatavat eivät vaihtele, vaan vastuullisuutta toteutetaan systemaattisesti läpi organisaation. 

Lisäksi se tarjoaa luontevan välineen organisaation omien vastuullisuustavoitteiden konkretisoimiseen. Sen sijaan, että tavoitteet jäisivät strategiselle tasolle, ne voidaan viedä Code of Conductin sisältöön ja sitä kautta osaksi sopimusvelvoitteita. Samalla voidaan edellyttää toimittajilta osallistumista esimerkiksi vastuullisuusraportointiin tai tietojen tuottamiseen organisaation omia raportointitarpeita varten. 

Näin Code of Conduct ei ole vain ohjeistus, vaan käytännön työkalu, joka yhdistää strategiset tavoitteet, hankintakäytännöt ja sopimushallinnan toisiinsa. 

Hyvin rakennettu ja aidosti käytössä oleva Code of Conduct vaikuttaa suoraan: 

    • hankintojen riskienhallintaan  

    • toimittajayhteistyön laatuun  

    • sopimuskauden hallintaan  

    • vastuullisuusraportointiin  

    • organisaation maineeseen  

    • sekä siihen, kuinka paljon aikaa yksittäisten hankintojen valmistelu vie.  

Parhaimmillaan se vähentää epäselviä tilanteita jo ennen kuin niitä syntyy. 

Tarvitaan resursseja 

Yksi keskeinen syy siihen, miksi Code of Conduct ei toimi käytännössä, on hyvin konkreettinen: sopimusten seuranta ja hallinta vaativat resursseja. 

Kun Code of Conduct kytketään sopimusseurantaan, sopimushallintaan ja koko sopimuksen elinkaareen, se ei ole enää yksittäinen dokumentti, vaan osa jatkuvaa työtä. Tämä työ vaatii aikaa, osaamista, selkeitä prosesseja ja vastuunjakoa organisaation sisällä. 

Ilman näitä Code of Conduct jää helposti irralliseksi liitteeksi, jota ei aktiivisesti hyödynnetä eikä johdeta. 

Haaste ja mahdollisuus 

Monelta kunnalta puuttuu edelleen oma Code of Conduct toimittajille, selkeä malli sen kytkemiseen hankintoihin sekä käytännöt seurannalle ja auditoinnille. Samaan aikaan vastuullisuusvaatimukset kiristyvät. 

Tämä muodostaa selkeän kehittämiskohdan. Code of Conduct voidaan rakentaa alusta lähtien osaksi hankintojen kokonaisuutta siten, että se tukee sekä vastuullisuustavoitteita että käytännön sopimushallintaa. 

Organisaatioiden kannattaakin kysyä itseltään: 

    • Onko meillä Code of Conduct – ja onko se riittävän konkreettinen? 

    • Ymmärretäänkö se arjessa? 

    • Seurataanko toteutumista oikeasti? 

    • Onko tähän varattu riittävät resurssit? 

Code of Conduct ei ole juridinen liite, se on johtamisen työkalu – ja käytännössä osa sopimuksen elinkaaren hallintaa. 

Vasta silloin, kun se on aidosti kytketty arkeen, sopimuksiin ja niiden seurantaan, se alkaa tehdä sen, mitä varten se on olemassa. 

Aikataulutyökalu julkaistu!

 Joskus on uskallettava päästää irti ja painettava julkaise-nappulaa. Tällä kertaa ei ollut kyse hankinta-ilmoituksesta vaan meidän uudesta hankintojen lempityökalusta! Beta-versio aikataulutyökalustamme on nyt teidän kaikkien käytettävissä osoitteessa https://juhaconsulting.fi/aikataulutyokalu/. Löydät työkalun myös sinisen sivupanelin kautta.

Me uskomme, että hyvä hankinta tehdään suunnittelemalla – ja usein myös kalenteria katsomalla hieman aiemmin kuin olisi tehnyt mieli. Julkisissa hankinnoissa yksi yleisimmistä haasteista ei ole laki, markkina tai tarjousvertailu, vaan ihan yksinkertaisesti aika.

Törmäämme jatkuvasti tilanteisiin, joissa hankinta olisi pitänyt julkaista jo eilen tai päätösaikataulu ei enää sovikaan tavoiteltuun sopimuksen voimaantuloon. Mutta mitä jos aikataulun voisi tarkistaa helposti milloin vain?

Olemme julkaisseet verkkosivuillemme uuden hankintojen aikataulutyökalun – käytännön apuvälineen kilpailutusten suunnitteluun ja aikatauluttamiseen. Kyseessä on vielä beta-versio, eli kehitystyö jatkuu ja parannamme työkalua käyttäjäkokemusten perusteella.

Työkalu auttaa hahmottamaan:
• milloin hankinnan valmistelu kannattaa aloittaa
• kuinka paljon aikaa eri vaiheisiin on hyvä varata
• miten vältetään se klassinen “tämähän pitäisi olla jo ulkona” -tilanne

Voit halutessasi tallentaa aikataulun merkinnät omaan kalenteriisi tai tulostaa sen. Itselleni ainakin kalenterimerkintä on osoittautunut  erittäin hyödylliseksi!

Jos työkalu herättää ajatuksia tai huomaatte omissa hankinnoissanne kohdan, jossa aikataulu kaipaa sparrausta, olemme tuttuun tapaan apuna. Toivottavasti koette laskurin yhtä hyödylliseksi käytännön arjessa kuin mekin.